Heikki Myllymäki: Hitsaamosta suunnittelun vastuutehtäviin

Nimi: Heikki Myllymäki

Titteli:  Pääsuunnittelija

Koulutus: Olen valmistunut koneteknikoksi Tampereen talouden ja tekniikan oppilaitoksen automaation linjalta v. 1999.

Kuinka kauan olet työskennellyt Koparilla:
Yli 26 vuotta. Ensin pari kesää kesätöissä ja vuosituhannen vaihteessa aloitin täyspäiväisenä työntekijänä. Sillä tiellä ollaan edelleen.

Miten vietät vapaa-aikaasi:  Asustelen maalla kolmilapsisen perheeni kanssa. Illat ja viikonloput kuluvat usein piha- ja puutarhatöissä, kaikenlaisten kulkuneuvojen ja koneiden korjauksissa ja huollossa sekä metsätöissä.

Heikki Myllymäki on nähnyt Koparin kasvun läheltä. Hänen Kopar-matkansa alkoi jo vuonna 1997 kesätöiden merkeissä. Lähes 30 vuoden aikana hän on ollut mukana monessa, mitä Koparin tuotannossa ja suunnittelussa on tehty. Työn itsenäisyys, monipuolisuus ja vahva yhteishenki ovat pitäneet hänet talossa täyspäiväisesti vuodesta 1999 lähtien.

Ensimmäisen kesän hän työskenteli hitsaamossa ja levyseppänä opetellen metallin työstön perusteita levyleikkauksen, särmäyksen ja hitsauksen äärellä. Toisena kesänä tehtävät jatkuivat Tracklayer rautatie-elementtien siirtolaitteen kokoonpanossa ja asennuksessa, jossa hän pääsi perehtymään mekaanisiin ja hydrauliikan järjestelmiin.

”Se oli todella opettavaista aikaa. Pääsin tekemään kuljettimien ja muiden laitteiden osia, ja siinä oppi käytännön kautta ymmärtämään, miten laitteet oikeasti toimivat”, Heikki kertoo.

Valmistumisen jälkeen tie vei suoraan Koparille vakituiseen työsuhteeseen. Ensimmäinen iso projekti oli Ekokemin 3-polttolinja Riihimäellä, jossa Heikki työskenteli asentajana. Pian tämän jälkeen hän siirtyi toimistolle ja alkoi vetää tuotannon projekteja suunnittelusta toimitukseen vastuullaan hankinnat, työvaiheet, kokoonpano ja lähetys. ”Käytännössä sain suunnittelijalta kuvat ja vedin koko prosessin läpi tuotannon. Se oli aikamoinen koulu nuorelle tekijälle”, hän muistelee.

2000-luvun alkuvuosina Heikki vastasi myös Metson seulamoduulien hankinnasta ja valmistuksesta – kokonaisuudesta, joita toimitettiin kaiken kaikkiaan yli 600 yksikköä. Projektit kasvoivat vuosien myötä, ja 2008 hän siirtyi Parkanon yksikön tuotantopäälliköksi. ”Kun väkeä oli parhaimmillaan 70 henkeä ja useita yksiköitä Suomessa ja Virossa, tehtäväkenttä oli laaja. Vastasin Parkanon tuotannosta ja työsuojelusta”, Heikki kertoo.

Vuonna 2015 Heikki otti vastuulleen myös Kopar-konsernin tuotantopäällikön tehtävät. Hän vastasi tuolloin Kopar Baltikin (Viro) ja Elmomet Oy:n (Lehtimäki) tuotannosta sekä konsernin työsuojelutoiminnasta. ”Vastuualueet kasvoivat huomattavasti: eri yksiköiden toimintaa piti hitsata yhteen ja varmistaa, että tuotanto pyörii saumattomasti. Samalla painopiste siirtyi entistä vahvemmin omiin tuotteisiin ja niiden kehittämiseen”, Heikki kertoo.

”Se oli iso ja opettavainen vaihe. Opin valtavasti kokonaisuuksien hallinnasta ja siitä, miten eri yksiköiden yhteistyö rakentaa koko yrityksen menestystä.”

Vuonna 2019 Heikki siirtyi tuotannonsuunnitteluun ja pian sen jälkeen suunnittelutiimiin. Ensimmäinen oma projekti pääsuunnittelijana oli merkittävä: kuljetinlaitteiden toimitus kuparisulatolle Indonesiaan.

Sen jälkeen projekteja on kertynyt eri puolille maailmaa: Suomeen, Pohjoismaihin, Eurooppaan ja Aasiaan.

”Nyt painopisteeni on kuljettimissa ja mekaanisissa laitteissa. Olen mukana suunnittelussa ja kehitystyössä, ja usein vastaan projekteista, joissa tarvitaan juuri tätä osaamista. Esimerkiksi Filippiineillä pääsin paikan päälle mittaamaan ja suunnittelemaan, miten laitteet saadaan vanhaan laitokseen sopimaan. Se oli hieno tunne, kun saatiin laitteet toimitettua ja asennettua onnistuneesti”, Heikki sanoo.

Talossa pitkään olleena Heikki on nähnyt monenlaisia aikoja. “Jollakin tapaa Kopar on kuin katajanoksa, joka ei suostu katkeamaan, vaikka kuinka joku taivuttaisi. Kun keinot ovat loppuneet, niin otetaan konstit käyttöön ja aina lopulta palataan pää pystyssä”, Heikki kuvaa hymyillen.

Hänen mukaansa Kopar on aina ollut reilu ja työntekijöistään huolehtiva työpaikka. ”Täällä on hyvät edut ja sellainen fiilis, että ihmisistä välitetään. Se näkyy arjessa ja siinä, miten asiat hoidetaan. On mukava tehdä töitä, kun tietää, että työnantaja seisoo työntekijöiden takana”, hän kertoo.

Pitkä ura on opettanut arvostamaan myös työkavereita ja tiimityötä. ”Täällä on aina ollut samanhenkinen porukka, olipa kyse tuotannosta tai suunnittelusta. Se yhdessä tekemisen malli on säilynyt läpi vuosien. Tiimi on se voima, joka pitää hommat kasassa”, Heikki kuvailee.